Uusi haima muutti Katjan elämän

Läheisen tuki on korvaamaton, kun sairaus koettelee. Katja koki monta vaikeaa vaihetta ennen yhdistettyä munuaisen- ja haimansiirtoa, mutta ei miettinyt kertaakaan, että Mika olisi jättänyt hänet. Nyt Katja pärjää täysin ilman insuliinia ja on palannut työelämään.

Katja sairastui 14-vuotiaana tyypin 1 diabetekseen. Hoitotasapaino vaihteli, mutta hän selvisi sairauden kanssa hyvin 15 vuotta. Sitten tilanne huononi vauhdilla. Neuropatian vuoksi käsistä ja jaloista hävisi tunto. Hän joutui jopa liikkumaan pyörätuolilla. Näön heikkenemisen vuoksi hänen piti jäädä pois työstä.

Katjan munuaisarvot alkoivat heiketä nopeasti ja hän joutui aloittamaan dialyysin. Sopivan dialyysimuodon löytyminen oli hankalaa. Hän aloitti vatsakalvodialyysin, mutta se ei alkanut toimia kunnolla, joten hän siirtyi hemodialyysiin. Katja oli kuitenkin aina hoidon jälkeen niin huonossa kunnossa, että sekään ei ollut toimiva vaihtoehto. Lopulta hän kävi kerran viikossa yksikössä hemodialyysissä ja teki lopun viikkoa vatsakalvodialyysiä kotona.

Katja oli kuullut, että munuaisen lisäksi on mahdollista siirtää myös uusi haima. Kun lääkärit totesivat, että yhdistetty munuaisen- ja haimansiirto olisi Katjalle hyvä vaihtoehto, hän valitsi ehdottomasti sen.

Olin niin huonossa kunnossa, että riskeistä huolimatta suunta voisi olla vain ylöspäin.

Haiman ja munuaisen yhdistelmäsiirto soveltuu vain pienelle osalle munuaisten vajaatoiminnasta kärsivistä tyypin 1 diabeetikoista. Haimansiirron tavoitteena on palauttaa glukoositasapaino normaaliksi ja hidastaa uusien diabeteskomplikaatioiden kehittymistä. Onnistunut haimansiirto voi myös vähentää jo syntyneitä vaurioita.

Katja ehti olla dialyysissä vuoden ja 8 kuukautta. Puhelin soi puoli kahdeksalta aamulla syyskuussa 2016. Leikkaus tehtiin samana päivänä. Viikon teho-osastohoito oli rankkaa ja Katjalla oli useita komplikaatioita.

– Elimet tuntuivat heti omiltani. Olen alkanut arvostaa omaa terveyttäni ihan eri tavalla.

Katja ja Mika päättivät mennä naimisiin kahden vuoden kihloissa olon jälkeen. Häät pidettiin elokuussa 2016. Siitä kahden viikon päästä he päättivät lähteä häämatkalle Tallinnaan, vaikka Katja olikin siirtolistalla. Mika kantoi matkatavaroina 15 kiloa dialyysinesteitä. Katjan kutsu siirtoon tuli onneksi vasta kaksi viikkoa matkan jälkeen. Ystäville ja sukulaiselle hääjuhlat järjestettiin vasta kaksi vuotta itse naimisiin menosta.

– Minulla ei missään vaiheessa ollut sellaista oloa, että jättäisin Katjan ja lähtisin omille teilleni, Mika sanoo.

– Eikä minulle tullut missään vaiheessa edes mieleen, että Mika tekisi niin. On hirveän iso voimavara, että toinen on jakamassa kokemuksia, Katja sanoo.

Suomessa kukaan ei ole vielä saanut haimansiirron jälkeen lasta, maailmalla tapauksia on muutamia. Katja ja Mika odottavat nyt tietoa riskeistä lääkäreiltä.

Elimet tuntuivat heti omiltani. Olen alkanut arvostaa omaa terveyttäni ihan eri tavalla.

– En halunnut jäädä kotiin oleskelemaan toivuttuani, mutta minulla ei ollut ammattia, joten piti lähteä liikkeelle aivan alusta. Halusin saada työssä jotain konkreettista aikaan ja kun kädet alkoivat taas toimia ja näkökin palasi, uskalsin hakea kouluun, Katja kertoo.

Nyt Katja opiskelee parturi-kampaajaksi.