Maksansiirto
Maksansiirto pelastaa saajan hengen ja antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää. Monet palaavat työelämään. Maksansiirtoleikkauksessa oma sairas maksa poistetaan ja uusi maksa laitetaan tilalle entisen paikalle. Uusi maksa saadaan aivokuolleelta luovuttajalta.
Ensimmäinen maksansiirto Suomessa tehtiin vuonna 1982. Nykyään vuosittain tehdään noin 70 maksansiirtoa. Yhteensä maksansiirtoja on tehty yli 1600 ja elossa olevia maksansiirron saaneita on yli 900. Keskimäärin uutta maksaa joutuu odottamaan 45 vuorokautta, mutta vaihtelu voi olla yhdestä päivästä yhdeksään kuukauteen. Maksansiirron saajaa valittaessa otetaan huomioon veriryhmä ja koko sekä maksan tarpeen kiireellisyys. Maksansiirto ja sitä edeltävät tutkimukset tehdään pääosin HYKS:n sairaalassa Helsingissä.
Yleisimmät syyt maksansiirtoon ovat alkoholimaksakirroosi, metabolisen oireyhtymän ja rasvamaksan pohjalta syntynyt kirroosi sekä autoimmuunimaksasairaudet kuten PSC ja PBC. Kymmenesosa maksansiirroista tehdään äkillisen maksan vajaatoiminnan vuoksi.
Maksansiirtoleikkaus kestää useita tunteja, jonka jälkeen potilasta seurataan teho-osastolla muutamia päiviä. Teho-osastohoidon jälkeen seuranta jatkuu vuodeosastolla kaksi viikkoa.
Maksansiirtojen tulokset ovat Suomessa huippuluokkaa. Vuoden kuluttua siirrosta 90 prosenttia on elossa. Pisimpään Suomessa siirretty maksa on toiminut jo neljäkymmentä vuotta, ja toimii edelleen. Lähes 60 prosenttia työikäisistä maksansiirron saaneista palaa työhön onnistuneen siirron jälkeen, vaikka ennen siirtoa olisi ollut vakavasti sairas ja pois työelämästä. Maksansiirron saaneiden elämänlaatu on tutkimusten mukaan yhtä hyvä kuin muun väestön.
Siirretty maksa on toisen ihmisen kudosta. Elinsiirtoon liittyy aina hyljintäriski. Hyljinnänestolääkitystä on käytettävä lopun elämää.
Maksansiirtoja tehdään myös lapsille. Yleisin syy on synnynnäinen sappitieatresia eli sappiteiden puutos. Suomessa yli 100 lasta on saanut uuden maksan.
Lisätietoja
Veronica on saanut kaksi maksansiirtoa
Veronica on saanut kaksi maksansiirtoa. Kuten monella muulla nuorella aikuisella tulevaisuus ei kuitenkaan ole keskeisessä roolissa Veronican elämässä. Hän on kehittänyt itselleen taidon elää tässä hetkessä.
Marjon siirtomaksa on toiminut yli 20 vuotta
Marjon maksan toiminta petti yllättäen. Pohjoismaisella hätähaulla löytynyt maksa pelasti hänen henkensä viime hetkellä. Maksansiirron jälkeen hän pystyi palaamaan töihin. Nykyään Marjo viettää aktiivisia eläkepäiviä ja jakaa tietoa elinluovutuksen tärkeydestä.
Maksansiirtojen tarve on lisääntymässä.
Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula.
Vuonna 2023 tehtin 78 maksiirtoa.
Keskimäärin uutta maksaa joutuu odottamaan 45 vuorokautta.
60 prosenttia työikäisistä maksansiirron saaneista palaa työelämään.