Munuaisensiirto
Munuaisensiirto vapauttaa saajansa dialyysi- eli keinomunuaishoidosta ja antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää. Useimmiten munuainen saadaan tuntemattomalta aivokuolleelta luovuttajalta, mutta myös täysi-ikäinen ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa läheiselleen.
Ensimmäinen munuaisensiirto Suomessa tehtiin vuonna 1964. Nykyään Suomessa tehdään vuosittain noin 280 munuaisensiirtoa. Uutta munuaista odottaa dialyysihoidossa noin 350 ihmistä. Dialyysi korvaa munuaisten toimintaa ennen munuaisensiirtoa. Nykyään munuaisensiirron voi joskus saada myös ennen dialyysihoidon aloitusta. Keskimäärin munuaisensiirtoon pääsyä joutuu odottamaan 1,5 vuotta. Odotusaika voi venyä joskus vuosienkin mittaiseksi, koska luovuttajan ja vastaanottajan veriryhmien on oltava yhteensopivat ja kudostyyppien riittävän lähellä toisiaan. Hyvän kudossopivuuden lisäksi siirron saavan valintaan vaikuttavat muun muassa dialyysi- ja odotusajan pituus sekä ikäsopivuus luovuttajan ja vastaanottajan välillä.
Yleisimmin munuaisensiirtoon johtavat diabetes, glomerulonefriitti ja polykystinen munuaistauti.
Onnistuneen munuaisensiirron jälkeen sen saaja voi palata elämään normaalia arkea läheistensä kanssa, työhön tai opiskelemaan sekä liikkumaan ja harrastamaan ilman merkittäviä rajoitteita. Ensimmäisen vuoden jälkeen siirteistä toimii yli 95 prosenttia. Yli 70 prosenttia siirrännäisistä toimii vielä kymmenen vuoden kuluttua ja puolet 20 vuoden kuluttua. Suomessa on henkilöitä joiden siirtomunuainen on toiminut jo yli 50 vuotta. Siirtomunuaisen turvin elää tällä hetkellä yli 3000 ihmistä. Jos munuaisensiirto ei onnistu toivotulla tavalla tai hyvin toimineen munuaisen toiminta aikanaan hiipuu, voi palata dialyysihoitoon ja saada uuden munuaisensiirron.
Siirretty elin on toisen ihmisen kudosta. Elinsiirtoon liittyy aina hyljintäriski. Hyljinnän estämiseksi munuaisensiirron saaneen on käytettävä lääkitystä loppuelämänsä ajan.
Myös pieni lapsi voi tarvita uuden munuaisen. Tärkein syy lasten munuaisensiirtoihin on suomalaiseen tautiperimään kuuluva synnynnäinen nefroosi. Munuaisensiirto tehdään silloin jo alle kahden vuoden iässä. Vuosittain lapsille ja nuorille tehdään 10–20 munuaisensiirtoa. Neljänneksessä siirroista munuaisen luovuttaa toinen vanhemmista. Elinsiirron jälkeen lapsi voi elää normaalia elämää.
Munuaisensiirto palautti normaalielämän
Sannalla todettiin heti syntymän jälkeen vasemman puolen kutistusmunuainen. Sanna sai elinsiirron 30-vuotiaana. Hän on toipunut mainiosti ja käy nyt töissä sekä harrastuksissa kuin kuka tahansa terve.
Veera odotti uutta munuaista dialyysissä
Veera tiesi, että uuden munuaisen löytyminen kestää kauan. Mutta kuinka kauan, sitä ei kukaan tiennyt. Odottaminen oli pitkäveteistä. Uusi munuainen löytyi ja nyt Veera opiskelee sairaanhoitajaksi.
Munuaisensiirto vapauttaa saajansa dialyysihoidosta ja antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää.
Suomessa tehdään keskimäärin 260 munuaisensiirtoa vuodessa.
Noin 400 ihmistä odottaa munuaista.
Munuaissiirre toimii keskimäärin 20 vuotta.