Elinsiirrot ja kudossiirrot Suomessa
Elinsiirto on paras, joskus ainoa vaihtoehto, pitkälle edenneen munuais-, maksa-, sydän-, keuhko- tai suolistosairauden hoitoon. Munuaisten toimintaa voidaan korvata dialyysi- eli keinomunuaishoidolla. Sydämen toimintaa voidaan tukea mekaanisella tukilaitteella. Elinsiirto on kuitenkin parempi vaihtoehto ennusteen, elämänlaadun ja kustannusten kannalta.
Elinsiirtojen tulokset ovat Suomessa erinomaisia, ja vuoden kuluttua siirteistä toimii yli 90 prosenttia. Suomessa on elinsiirron saaneita, joiden elinsiirre on toiminut jo yli viisikymmentä vuotta. Suomessa elinsiirtoja tehdään tarpeeseen nähden edelleen liian vähän, koska elinsiirtoon sopivista elimistä on jatkuva pula. Siirretty elin on toisen ihmisen kudosta. Elinsiirtoon liittyy aina hyljintäriski. Hyljinnänestolääkitystä on käytettävä lopun elämää.
Munuaisia on siirretty Suomessa vuodesta 1964 alkaen, maksoja vuodesta 1982, sydämiä vuodesta 1985, keuhkoja vuodesta 1990. Ensimmäinen suolensiirto tehtiin vuonna 2009 ja ensimmäinen yhdistetty haiman- ja munuaisensiirto vuonna 2010. Ensimmäinen kädensiirto tehtiin vuonna 2024. Yhteensä Suomessa on tehty jo yli 12 000 elinsiirtoa. Yhteensä Suomessa on tehty jo yli 13 000 elinsiirtoa. Toimivan siirteen avulla elää yli 5 000 ihmistä.
Onnistuneen elinsiirron jälkeen voi palata elämään omannäköistään elämää: opiskella, käydä töissä, harrastaa ja liikkua, viettää aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa sekä saada jopa perheenlisäyksen.
Elinsiirtoleikkaukset on keskitetty valtakunnallisesti HUSin sairaaloihin Helsinkiin.
Kudossiirre on luovuttajalta talteen otettua kudosta esim. sydämen läppä, verisuoni tai luu. Kudossiirteitä voidaan käyttää sairauksien, vammojen ja tapaturmien hoitoon. Ne eivät yleensä pelasta ihmishenkiä kuten elinsiirrot, mutta nopeuttavat toipumista ja parantavat elämänlaatua. Toisin kuin elinsiirteet, kudossiirre ei vaadi hyljinnänestolääkitystä. Kudossiirteet talletetaan elin- ja kudosluovuttajilta ja ne varastoidaan kudospankkeihin, joissa ne säilyvät pakastettuina vuosia.
Elinsiirrot Suomessa 1.1.-31.10.2026 – yhteensä 438
Munuainen 286
Maksa 73
Haima 22
Keuhko 33
Sydän 23
Sydän-keuhko 1
Elinsiirrot 2020-2025
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Munuainen | 263 | 268 | 250 | 321 | 314 | 268 |
| Maksa | 75 | 75 | 62 | 78 | 76 | 67 |
| Haima | 26 | 31 | 20 | 28 | 22 | 25 |
| Sydän | 22 | 22 | 19 | 19 | 18 | 23 |
| Keuhko | 21 | 24 | 20 | 28 | 17 | 27 |
| Sydän-keuhko | 1 | |||||
| Ohutsuoli | 1 | 1 | ||||
| Kädensiirto | 1 | |||||
| Yhteensä | 408 | 420 | 371 | 475 | 449 | 410 |
Munuaisensiirto
Munuaisensiirto vapauttaa saajansa dialyysi- eli keinomunuaishoidosta ja antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää. Useimmiten munuainen saadaan tuntemattomalta aivokuolleelta luovuttajalta, mutta myös täysi-ikäinen ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa läheiselleen
Maksansiirto
Maksansiirto pelastaa saajan hengen ja antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää. Monet palaavat työelämään. Maksansiirtoleikkauksessa oma sairas maksa poistetaan ja uusi maksa laitetaan tilalle entisen paikalle. Uusi maksa saadaan aivokuolleelta luovuttajalta
Haimansiirto
Haiman siirto soveltuu pienelle osalle munuaisten vajaatoimintaa sairastavista tyypin 1 diabeetikoista. Haimansiirron tavoitteena on palauttaa insuliinintuotanto ja glukoositasapaino normaaliksi ja hidastaa uusien diabeteskomplikaatioiden kehittymistä.
Keuhkonsiirto
Keuhkonsiirrolla voidaan hoitaa lähes kaikkia loppuvaiheen keuhkosairauksia. Keuhkonsiirrolle ei ole korvaavaa hoitoa. Keuhkosiirteet saadaan aivokuolleelta luovuttajalta. Keuhkonsiirron saaneet voivat liikkua, käydä työssä ja elää normaalisti.
Sydämensiirto
Sydämensiirtoa käytetään vakavan sydänsairauden hoitoon silloin, kun muita hoitoja ei enää ole. Ennen siirtoleikkausta sydämen toimintaa voidaan tukea mekaanisella tukilaitteella. Uusi sydän saadaan aivokuolleelta luovuttajalta
Ohutsuolensiirto
Suolensiirroista suurin osa tehdään lapsille. Suomessa niitä on tehty vasta muutama. Suolensiirron syynä on suolen toiminnan pettäminen ja suonensisäisen ravitsemuksen ongelmat. Ohutsuoli saadaan aivokuolleelta luovuttajalta.
Kasvojen kudossiirto
Kasvon kudosten siirto on vaativa kirurginen toimenpide, johon päädytään viimeisenä keinoja, kun kasvot ovat niin pahoin tuhoutuneet, ettei ole enää käytettävissä muita menetelmiä. Luovutukseen kysytään omaisilta erillinen lupa
Lasten elinsiirrot
Elinsiirtoa tarvitsevilla lapsilla on usein synnynnäinen vika, joka aiheuttaa vakavan sairauden. Vaivat ilmenevät jo lapsen ensimmäisinä elinkuukausina. Runsas puolet on ollut munuaisensiirtoja ja noin neljännes maksansiirtoja.
Kudossiirrot
Elinluovutuskortilla voi antaa suostumuksensa myös kudosluovutukseen. Kudossiirteitä voidaan käyttää sairauksien, vammojen ja tapaturmien hoitoon. Kudossiirrot nopeuttavat toipumista ja parantavat elämänlaatua.
Elävä munuaisen luovutus
Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen tai läheiselle henkilölle. Uuden kudoslain myötä myös anonyymi munuaisen luovuttaminen on mahdollista. Munuaisensiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy useita etuja aivokuolleelta luovuttajalta tehtyyn siirtoon verrattuna. Munuaisensiirtoa tarvitseva saa tutkitusti terveen munuaisen ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohta. Munuaisen luovutus on turvallinen toimenpide huolellisesti tutkituille luovuttajille.
Elämää elinsiirron jälkeen
Elinsiirto pelastaa saajansa hengen tai parantaa merkittävästi elämänlaatua. Onnistuneen elinsiirron jälkeen moni palaa opiskelemaan tai työelämään, harrastaa ja liikkuu ja elää täysipainoista elämää läheistensä kanssa.
“Olen valmis pelastamaan ihmishenkiä luovuttamalla elimeni kuoltuani. Elinluovutus on hieno tapa auttaa.”
Kape Aihinen, Ravintoloitsija
“Olen hukannut vaikka kuinka monta elinluovutuskorttia. Puhelimessa tieto ei joudu ainakaan pesukoneeseen. Ja tiedon voi lähettää helposti perheelle ja ystäville ja vaikka koko maailmalle. Ainakaan kenenkään ei tarvitse sitten arpoa, mitä mä ajattelen.
Maria Veitola, toimittaja
Allekirjoita elinluovutuskortti
Paperinen elinluovutuskortti lompakossa on perinteinen ja varma tapa ilmaista oma elinluovutustahtonsa.
Kirjaa OmaKantaan
Elinluovutustahdon voi kirjata OmaKantaan. Omakantaan kirjattu elinluovutustahto näkyy hoitohenkilökunnalle.
Talleta tieto puhelimen SOS-tietoihin
Elinluovutustahto kannattaa lisätä Android- tai iOS-puhelimen SOS-tietoihin.
Kerro tahtosi läheisellesi
Tärkeintä on kertoa tahtonsa läheisilleen. He voivat kertoa sinun tahtosi hoitohenkilökunnalle, kun et itse enää voi.