Yllättävä maksansiirto pelasti Saran hengen
Sara oli viettämässä välivuotta Tukholmassa Au pairina. Vuosi jäi kesken, kun hän sairastui ja joutui lähtemään takaisin vanhempiensa luo Jyväskylään. Ensin hänellä epäiltiin mononukleoosia. Toukokuussa hän joutui sairaalaan. Vointi heikkeni entisestään ja maksa-arvot jatkoivat nousua. Lopulta häntä kiidätettiin ambulanssilla Helsinkiin Meilahden sairaalaan.
Saran äiti oli käynyt katsomassa häntä vielä tiistaina illalla sairaalassa Helsingissä. Oli laitettu hiuksia ja äiti oli lukenut Ihmemaan Liisaa. Sara ei muista tästä mitään. Keskiviikkona aamuna hän joutui teho-osastolle. Lääkärit totesivat, että Sara oli laitettava elinsiirtolistalle. Torstain ja perjantain välisenä yönä vanhemmille oli soitettu, että nyt alkaa olla kiire: Sara laitetaan pohjoismaiselle hälytyslistalle. Uuden maksan on löydyttävä nopeasti.
Mä saan toteuttaa mun unelmia, vaikka ensin luulin, etten koskaan saa juosta maratonia tai reissata Afrikassa. Jossain vaiheessa voin elää niin täysillä kuin haluan, niin lujaa kuin elävät voivat. Sitä paitsi ainakin tajuan taas elämästä vähän enemmän kun muut, tai ainakin enemmän kun minä aiemmin.
Onneksi uusi maksa löytyi. Toipuminen tuntui kestävän tuskastuttavan kauan ja siihen mahtui takapakkejakin. Kuuden viikon jälkeen Sara pääsi kotiin. Syksyllä hän oli kuitenkin jo aloittamassa opintoja Tampereella. Syy maksan toiminnan pettämiseen selvisi vasta myöhemmin, kun Saralla todettiin autoimmuunihepatiitti. Se on harvinainen autoimmuunisairaus, jossa kehon puolustusmekanismit toimivat omaa maksaa vastaan.
Sara ei saa koskaan tietää mistä uusi maksa löytyi. Hän haluaisi kuitenkin kertoa luovuttajan omaisille, että on ihan käsittämättömän pahoillani siitä, että heidän ystävänsä, lapsensa tai muu rakkaansa on kuollut, mutta yrittää elää hänenkin puolestaan.