Siirry sisältöön

Paulo luovutti toisen munuaisensa anonyymisti

Paulon ultrajuoksuharrastusta ei haittaa se, että hän luovutti muutama vuosi sitten toisen munuaisensa anonyymisti. Paulo ei siis tiedä, kuka hänen toisen munuaisensa sai.

Kalju mies seisoo puistossa kesäpäivänä

Paulo on intohimoinen juoksija. Hän juoksee Suomessa metsäpoluilla ja ulkomailla vuorilla – ja mahdollisimman pitkään. Hollolalaisen Paulon kohdalla tämä tarkoittaa 50–100 kilometrin matkoja. Laji on nimeltään ultrajuoksu.

Juoksuharrastusta ei haittaa se, että Paulo luovutti muutama vuosi sitten toisen munuaisensa anonyymisti. Paulo ei siis tiedä, kuka hänen toisen munuaisensa sai.

Vuonna 2019 tuli voimaan uusi kudoslaki, joka mahdollistaa anonyymin munuaisen luovutuksen. Laki takaa, ettei elinluovuttajasta tai elinsiirron saaneesta saa luovuttaa tietoja muille. Ensimmäinen täysin anonyymi luovutus tehtiin Suomessa vuonna 2020.

Pauloa motivoi elinluovutukseen se, että hänen oma poikansa sai vuonna 2017 tuntemattomalta luovuttajalta kansasolusiirteen, ”lahjan”, kuten hän sanoo.

Paulolla oli myös toive, että hänen luovuttamansa siirre menisi mahdollisimman nuorelle potilaalle. Näin oli myös tapahtunut. Elinsiirto oli mennyt kuulemma hyvin, mutta sen jälkeen Paulo ei ole enää saanut tietoa siirtopotilaan voinnista.

Ehdottomasti kannattaa luovuttaa. Sain itse luovutuksesta niin paljon enemmän kuin se minulta otti.

– Riittää, että asia on hoidettu. Uskon, että kaikki on aivan loistavasti, Paulo sanoo.

Siitä päivästä, kun Paulo otti yhteyttä siirtoyksikköön, kului koko luovutusprosessissa noin vuosi, kunnes hänen toinen munuaisensa oli luovutettu sitä tarvitsevalle.

– Siirtopäivä oli minulle hyvinkin tunteikas, ja uskon, että myös siirteen saajalle ja hänen perheelleen.

Toipuminen ja paluu metsäpoluille

Paulo toipui munuaissiirron jälkeen sairaalassa viitisen päivää, jonka jälkeen hän piti töistä noin kuusi viikkoa sairauslomaa.

– Palautumiselle kannattaa antaa aikaa. Itse olen jotenkin sen luonteinen, että olisi heti pitänyt päästä nopeasti ja täysillä. Kyllä siinä vuoden päivät saattoi mennä, että olin täydellisesti taas iskussa, Paulo kertoo.

Paulo aloitti juoksuharrastuksen jo vuosia ennen elinluovutusta, ja palasi sen pariin taas noin vuoden kuluttua siirrosta.

– Edelleen juoksen päivittäin todella paljon. Siirto ei ole haitannut minua juoksuharrastuksessani.

Munuaisen luovutusta miettivää Paulo ohjeistaa ottamaan suoraan yhteyttä asiantuntijaan.

– Ehdottomasti kannattaa luovuttaa. Sain itse luovutuksesta niin paljon enemmän kuin se minulta otti.

Ultrajuoksua harrastemuotona pohtiville Paulo taas neuvoo ”miettimään” ja ”miettimään vielä toisen kerran”. Kyseessä on nimittäin rankka laji.

– Lähde metsäpolulle. Juokse ja katso, minne se polku vie. Kuuntele metsää ja itseäsi ja tee päätös sen mukaan.

Paulon seuraava ultrajuoksukohde on Pohjois-Thaimaa, jonne hän lähtee syksyllä. Koitoksen kesto tulee olemaan jopa 19 tuntia.

– Onhan siinä tekemistä.