Marjon siirtomaksa on toiminut yli 20 vuotta

Marjo oli kotona sairauslomalla umpilisäkkeen poiston takia, kun hänellä tuli kovaa päänsärkyä, voimattomuutta, ruokahaluttomuutta ja yleistä kehon kipuilua. Oireet tuntuivat ensin voimakkaalta flunssalta, mutta lääkäristä ei löytynyt niihin apua. Vasta kolme viikkoa oireiden alkamisen jälkeen omalääkärin määräämät verikokeet paljastivat, että Marjon maksa ei toiminut.

Matkalla ambulanssilla sairaalaan Marjo menetti tajuntansa. Hän oli vajonnut maksakoomaan. Sairaalassa lääkärit totesivat, että jos Marjolle ei löydy uutta maksaa 48 tunnin kuluessa, hän menehtyy. Onneksi siirtokelpoinen maksa löytyi pohjoismaisen hätähaun kautta. Leikkaus kesti lähes 10 tuntia. Maksan toiminnan pettämisen syytä ei ole koskaan saatu selville.

Onnistuneen maksansiirron jälkeen Marjo huomasi, että hänen kuntonsa oli romahtanut täysin. Lihakset olivat kadonneet ja painoa pudonnut 15 kiloa. Aluksi hän ei pystynyt pitämään edes kynää kädessään. Lihaksia piti harjoituttaa, että Marjo jaksoi pitää edes kaulan avulla pään pystyssä ja kävelemään

Kotiin pääsyn jälkeen kuntoutuminen eteni pienin askelin harjoittelemalla ja läheisten tuella. Aluksi rajoitukset olivat tiukat infektioriskin takia. Julkisia tiloja piti välttää, eikä Marjo saanut hoitaa edes omaa koiraansa tai hevostaan, jolla hän oli aiemmin ratsastanut päivittäin kolmenkymmenen vuoden ajan.

Vuoden kestäneen sairausloman jälkeen Marjo pääsi palaamaan työhön. Työn ohessa hän suoritti kaksi yliopistotutkintoa.

– Elinsiirron jälkeen tajusin elämän rajallisuuden ja sen, että nyt pitää tehdä ne asiat, jotka koen tärkeiksi, Marjo kertoo. 

Marjon maksansiirrosta on kulunut nyt yli 20 vuotta. Siirtomaksa voi hyvin. Elinsiirron ansiosta hän on saanut nähdä viiden lapsensa kasvavan ja saanut kokea 11 lapsenlapsen syntymän.

Marjo on jäänyt eläkkeelle pitkän työuran jälkeen ja nyt aikaa riittää rakkaisiin harrastuksiin lasketteluun, hiihtoon, sauvakävelyyn ja vesijuoksuun. Lisäksi Marjo on aloittanut avantouinnin ja espanjan kielen opiskelun.

Marjo kertoo elinsiirron muuttaneen eniten hänen ajatusmaailmaansa.

– Näen maailman upeana ja täynnä mahdollisuuksia. Taivas on sinisempi ja ruoho vihreämpi. Elinsiirto on suurin lahja, minkä ihminen voi saada.

Marjo on kiitollinen siirtoelimestä ja mahdollisuudesta jatkaa elämäänsä. Sen hän haluaa osoittaa elämänsä valinoilla. Marjo kiertää terveydenhoito-oppilaitoksissa koulutettuna kokemuskouluttajana kertoen maksansiirrosta ja omista kokemuksistaan. Niille, jotka empivät vielä elinluovutustahtonsa ilmaisemista, Marjo osoittaa kysymyksen:

– Olisitko sinä valmis ottamaan vastaan siirtoelimen, jos oman elämäsi jatkuminen olisi siitä riippuvainen?