Juhalla on uusi haima ja munuainen

Juhalla todettiin tyypin I diabetes, kun hän oli 19-vuotias. Nuorelle miehellä oli muutakin tekemistä kuin sairastaminen. Diabeteksen liitännäissairaudet eivät siinä vaiheessa tulleet mieleen.

Kului yli 20 vuotta. Juha työskenteli nuoriso-ohjaajana ja oli mennyt naimisiinkin. Vuonna 2005 hänellä todettiin diabeteksen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta. Joulukuussa 2008 oli aloitettava dialyysi- eli keinomunuaishoito.

– Dialyysin aloitus oli helpotus, koska kuntoni oli jo huono. Tiesin myös, että sitä kautta pääsisin munuaisensiirtolistalle, Juha kertoo.

Juha sai valita itselleen sopivan dialyysimuodon. Hän teki päivittäisen vatsakalvodialyysin omatoimisesti kotona.

Juhan sisko oli valmis luovuttamaan veljelleen munuaisen. Valmistelut olivat jo viime metreillä, kun munuaisissa havaittiin rakenteellinen ero. Se esti siirron.

– Silloin harmitti, mutta myöhemmin selvisi, että se oli onni onnettomuudessa.

Lääkäri kertoi Juhalle uudesta vaihtoehdosta: munuaisen lisäksi voitaisiin siirtää myös uusi haima. Maailmalla haimansiirtoja oli tehty, mutta Suomessa niiden aloittamista vasta suunniteltiin. Juha päätti lähteä mukaan, koska hänen diabeteksensa hoitoa oli vaikea saada tasapainoon. Päätöstä seurasi paljon uusia kokeita. Myös motivaatiota hoitaa itseään jatkossa testattiin.

Juhannussunnuntaina 2010 Juha oli jo toisen kerran sairaalassa valmiina leikkaukseen. Siirto peruuntui, koska luovuttajan haima olikin vioittunut. Joulun alla kolmas kerta sanoi toden: Juha sai uuden haiman ja munuaisen samalla kertaa 7 tuntia kestäneessä leikkauksessa.

Juha toipui leikkauksesta nopeasti. Arki muuttui helpommaksi, kun dialyysiä ei enää tarvittu. Hän pystyi luopumaan insuliinihoidosta, eikä verensokeria pitänyt mitata joka hetki. Myös diabeteksen aiheuttamat häiriöt paranivat, muun muassa tunto palasi jalkoihin ja näön huononeminen pysähtyi.

Uudet elimet ovat vierasta kudosta. Juhan on syötävä hyljinnänestolääkitystä lopun ikänsä. Lääkkeet alentavat vastustuskykyä, minkä vuoksi Juhan oli luovuttava työstään lapsi- ja nuorisoryhmien kanssa. Hän on kuitenkin nykyään täysin työkykyinen ja tekee työtä kotoa.

Perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi Juhan ollessa vielä dialyysihoidossa. Toinen tytär syntyi elinsiirron jälkeen. Nyt he elävät normaalia lapsiperheen elämää. Perheessä asuu myös yksi sijaislapsi, ja uusien sijoittamista on mietitty.

– Vaimon ja perheen tuki on ollut tärkeää sairauteen sopeutumisessa ja siirtoleikkauksesta toipumisessa.

Juha sanoo, ettei ole koskaan voinut näin hyvin.

– Olen saanut lahjan, jonka arvoa ei voi rahassa mitata. Yritän omasta puolestani pitää siitä niin hyvää huolta kuin pystyn.