Siirry sisältöön

Hengittämisen helppous yllätti Jan-Erikin

Perinnöllinen keuhkosairaus vei Jan-Erikin keuhkonsiirtoon nelikymppisenä. Sairaus todettiin, kun hän oli vasta kahden viikon ikäinen. Keuhkonsiirron jälkeen hengittäminen tuntui taas helpommalta kuin pitkään aikaan.

Jan-Erikillä todettiin kahden viikon ikäisenä perinnöllinen keuhkosairaus nimeltään kystinen fibroosi.

Kystinen Fibroosi on aineenvaihduntasairaus, jossa kehon suolatasapaino häiriintyy ja kaikista eritteistä kuten limasta tulee hyvin sitkeää. Tämä johtaa ongelmiin keuhkoissa, kun sitkeä lima toimii kasvualustana bakteereille. Bakteeri-infektio aiheuttaa ajan kuluessa keuhkojen toimintakyvyn heikkenemisen. Sairauden viimeinen hoitokeino on keuhkonsiirto.

Jan-Erik tiesi yli kahdenkymmenen vuoden ajan, että jossain vaiheessa hän tarvitsee uudet keuhkot. Ajatukseen oli aikaa tottua. Kun lääkäri vihdoin sanoin ajan koittaneen, se tuntui Jan-Erikistä lähinnä helpottavalta.

Keuhkonsiirto muutti koko elämäni.

Jan-Erikin kunto oli ehtinyt jo heiketä. Aluksi hapenottokyky heikkeni ja hengittäminen tuntui raskaalta. Sitten jo lyhyt kävelymatka alkoi tuntua raskaalta eikä päivittäisiä askareita jaksanut enää hoitaa.

Siirtoselvittelyt veivät puoli vuotta, mutta itse siirtolistalla Jan-Erik ehti olla puolitoista kuukautta.

– Odottaminen oli raskasta. Koko ajan piti olla valmiina lähtöön tunnin sisällä, Jan-Erik kertoo.

Helmikuussa 2017 Jan-Erikille tehtiin keuhkonsiirto. Itse leikkaus sujui hyvin, mutta aluksi elimistö hylki uutta elintä ja Jan-Erik joutui olemaan usein sairaalassa. Erilaiset infektiot heikensivät vointia hyvin nopeasti. Kaksi vuotta keuhkonsiirrosta mietittiin jopa uusintasiirtoa. Onneksi lääkemuutoksilla infektiokierre saatiin pysähtymään ja siirtokeuhkojen toiminta palautui lähes edeltävälle tasolle.

– Keuhkonsiirto muutti koko elämäni. Sellaista helppouden tunnetta esimerkiksi kuntoillessa en ollut tuntenut hyvin pitkään aikaan, oikeastaan sitten teini-iän, Jan-Erik kertoo.

Olen hyvin kiitollinen lääketieteestä, joka on kehittynyt niin, että voimme tehdä elinsiirtoja ja antaa sairaille toisenlaisen mahdollisuuden.

Jan-Erik palasi töihin puoli vuotta siirtoleikkauksen jälkeen, ensin osa-aikatyöhön ja vuoden kuluttua kokopäivätyöhön.

Tällä hetkellä Jan-Erikin vointi on hyvä.

– Olen hyvin kiitollinen lääketieteestä, joka on kehittynyt niin, että voimme tehdä elinsiirtoja ja antaa sairaille toisenlaisen mahdollisuuden. Olen myös kiitollinen siitä, että meillä on sellainen yhteiskunta, jossa tämä mahdollisuus suodaan kaikille henkilöille, joille se on tarpeen.