Siirry sisältöön

Erno odotti munuaisensiirtoa lähes neljä vuotta

Erno odotti uutta munuaista lähes neljä vuotta. Aikaan mahtui väärä hälytys ja tukku vaikeuksia. Odottaminen tuntui välillä raskaalta, mutta perhe ja ystävät kannattelivat eteenpäin.

Erno valmistui toukokuun 2014 lopussa lähihoitajaksi. Silloin 28-vuotiaan opiskelijan kevättalvi oli ollut kiireinen. Valmistujaisjuhlat sujuivat hyvin, mutta niiden jälkeen alkoi väsymys, päänsäryt ja oksentelu. Paria päivää myöhemmin Erno joutui sairaalaan. Hänet kiidätettiin siellä ensiavun kautta teho-osastolle. Lääkäri ei ensin edes uskonut veriarvojen tuloksia, niin pahoilta ne näyttivät. Totta se kuitenkin oli: Ernon munuaiset eivät toimineet.

Dialyysi piti aloittaa akuutisti ensin kaulakatetrin kautta, sitten hoidoksi valittiin vatsakalvodialyysi. Sen teho ei kuitenkaan riittänyt ja Erno siirtyi hemodialyysiin. Hän kävi sairaalassa kolme kertaa viikossa. Yksi hoito kesti lähes viisi tuntia kerrallaan.

Matkalla tähän päivään vastoinkäymisiä on mahtunut enemmän kuin tarpeeksi. Korkea verenpaine on munuaisvian kanssa johtanut verisuonen pullistumaan aivoissa ja aivoverenvuotoon. Hoito on vaatinut leikkauksen.

Välillä tuntui siltä kuin olisin ruuhkan keskellä, enkä pysyisi itse mukana. Tiesin silti, että kutsu munuaisensiirtoon tulee silloin, kun sitä vähiten odottaa.

Elokuussa 2016 Ernolle tuli kutsu siirtoon. Hän oli jo sairaalassa, kun selvisi, että munuainen ei ollutkaan sopiva. Edessä oli lähtö takaisin kotiin. Odottaminen jatkui.  

Erno myöntää, että välillä on haluttanut lyödä hanskat tiskiin. Perheen ja ystävien tuki on kuitenkin kannatellut eteenpäin. Aikoinaan Erno on auttanut muita kuuntelemalla, nyt osat ovat vaihtuneet.

Huhtikuussa 2018 onni vihdoin potki. Ernolle sopiva munuainen löytyi ja munuaisensiirto sujui hyvin.

–Ensin iski hämmennys muuttuneesta elämäntilanteesta, kun dialyysissä ei tarvinnut käydä ja sai syödä ja juoda vapaasti. Päällimmäisenä on nyt kiitollisuus elinluovutuksia ja lääketiedettä kohtaan sekä valtava onni ja syvä ilo.