Lasten elinsiirrot

Myös pieni lapsi voi tarvita elinsiirron. Lasten elinsiirtoja on Suomessa tehty jo yli 600. Runsas puolet on ollut munuaisensiirtoja ja noin neljännes maksansiirtoja. Lasten elimistä on jatkuva pula. Lasten elinsiirroissa käytetään valtaosin aikuisilta saatavia elimiä. Suomessa lasten elinsiirtotoiminta on keskitetty Uuteen lastensairaalaan Helsinkiin, jossa myös kaikki siirtoa odottavat ja siirron saaneet lapset ovat seurannassa aikuisikään saakka.

Munuaisensiirroista neljänneksessä on luovuttajana ollut toinen vanhemmista. Elävien luovuttajien määrää pyritään lisäämään jatkuvasti. Maksansiirrot tehdään aivokuolleen aikuisen luovuttajan maksan osasta. Sydämen ja keuhkon odotusajat venyvät usein pitkiksi, sillä luovuttajan ja saajan on oltava melko samankokoisia.

Tärkein syy lasten munuaisensiirtoihin on suomalaiseen tautiperimään kuuluva synnynnäinen nefroosi (CNF). Munuaisensiirto tehdään silloin jo alle kahden vuoden iässä. Myös virtsateiden synnynnäiset epämuodostumat ovat yleinen syy munuaisensiirtoon. Vuosittain lapsille ja nuorille tehdään 10–20 munuaisensiirtoa.

Lasten maksansiirron yleisin syy on synnynnäinen sappitieatresia eli sappiteiden puutos. Muita syitä ovat aineenvaihduntasairaudet, maksasyöpä ja maksatulehdus. Suomessa noin 100 lasta on saanut uuden maksan.

Lapsen sydämensiirtoon voi johtaa synnynnäinen sydänvika tai kardiomyopatia. Lapsi voi joutua odottamaan sydämensiirtoa pitkään, koska luovuttajan ja saajan on oltava kohtalaisen samankokoisia.

Lapsen keuhkonsiirron syynä voi olla synnynnäinen vaikea sydänvika, joka on vaurioittanut keuhkoverenkierron pysyvästi, tai muu harvinainen keuhkosairaus. Myös keuhkonsiirto lapsi voi joutua odottamaan pitkään, koska luovuttajan ja saajan on oltava kohtalaisen samankokoisia. Lapselle voidaan siirtää myös aikuiselta luovuttajalta kokonaisen keuhkon sijaan sopivan kokoinen keuhkolohko.

Suolensiirron syynä voi olla lyhytsuolioireyhtymä, suolen mobiliteettihäiriöt sekä harvinaiset suolen limakalvosairaudet ja kasvaimet.

Elinsiirron jälkeen lasten ja nuorten kasvu ja kehitys on pääosin normaalia ja elämänlaatu hyvä.

Sampo sai pienenä uuden maksan

Sampolla todettiin parin kuukauden ikäisenä maksakirroosi, jonka pelättiin kehittyvän maksasyöväksi. Sampo sai uuden maksan vuoden ja kolmen kuukauden iässä. Perheen elämä on jo tasoittunut, vaikka tieto lapsen sairaudesta olikin järkytys.

Lue Sampon tarina