Elinluovuttaja pelastaa usean ihmisen hengen
Elinsiirtoviikkoa vietetään Suomessa 7.–14.10.2023. Vaikka jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä erikseen kieltänyt, on elinluovutustahdon ilmaiseminen edelleen tärkeää. Vain kolmasosa suomalaisista on kertonut kantansa elinluovutukseen. Kuolemansa jälkeenkin elinluovuttaja voi auttaa monia ja pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen.
Lähes 500 ihmistä odottaa Suomessa pääsyä elinsiirtoon. Syyskuun loppuun mennessä elinsiirtoja oli tehty 357. Jos vuosi jatkuu elinsiirtojen määrän suhteen yhtä hyvänä, voi luvassa olla ennätyksellinen vuosi. Esimerkiksi munuaisensiirtoja saatetaan ensi kertaa tehdä yli 300 vuodessa. Munuaisensiirtoja syyskyyn loppuun mennessä oli tehty 246. Näistä 31 oli elävältä luovuttajalta. (Luvut: HUS)
Vaikka elinsiirtoja on ollut runsaasti, monet joutuvat silti odottamaan uutta elintä vuosia. Paljon puhuttu terveydenhoidon resurssipula ei ole vaikuttanut elinsiirtoihin, vaan tehtävien elinsiirtojen määrää rajoittaa pula siirrettävistä elimistä. Erityisesti pula on luovuttajista, joiden elimet sopisivat sydän- ja keuhkonsiirtoihin. Joka vuosi 50–60 elinsiirtolistalla olevaa menehtyy, koska sopiva siirre ei löydy ajoissa.
– Suomalaiset suhtautuvat elinluovutukseen myönteisesti ja tuntevat elinluovutusta koskevan lain hyvin, mutta liian harva on ilmaissut elinluovutustahtonsa, sanoo KYLLÄ elinluovutukselle toiminnasta vastaavan Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.
Elimensä olisi valmis luovuttamaan kuolemansa jälkeen 83 prosenttia suomalaisista, vain kahdeksan prosenttia kieltää luovutuksen. Kieltäneistä 36 prosenttia ajattelee, että omat elimet eivät kelpaa luovutettavaksi.
Vain kolmasosa suomalaisista, eli 38 prosenttia, on ilmaissut tahtonsa. Reilu puolet, 64 prosenttia, on käyttänyt tahdonilmaisuun OmaKantaa ja 43 prosenttia luottaa perinteiseen elinluovutuskorttiin. Läheiselleen elinluovutustahtonsa on kertonut vain 29 prosenttia.
(Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta, 2023, Kantar, Munuais- ja maksaliitto)
Jos jokainen on luovuttaja, miksi elinluovutustahto pitää ilmaista?
Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Moni ajatteleekin, että elinluovutuskorttia, tai muuta tahdon ilmaisua, ei enää tarvita. Mahdollisen luovuttajan tahto on kuitenkin aina pyrittävä selvittämään, ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ja sen merkityksestä on keskusteltava läheisten kanssa.
– Lompakosta löytyvä elinluovutuskortti, tai merkintä OmaKannassa, kertoo tahdon selkeästi läheisillekin. Elinluovutustahdon ilmaiseminen varmistaa siis oman tahdon toteutumisen, selkeyttää elinluovutusprosessia ja nopeuttaa ihmishenkien pelastamista, Inomaa tarkentaa.
Kuka voi olla elinluovuttaja?
Vain osa vainajista sopii elinluovuttajiksi, mutta itse ei tarvitse arvioida, kelpaavatko elimet luovutettavaksi. Sopivuuden ja elinten kunnon arvioivat lääkärit. Vakavakaan perustauti ei välttämättä ole este elinluovutukselle, mutta viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja aktiivinen hepatiitti B – tai HIV-infektio estävät luovutuksen. Myös ikääntynyt voi toimia luovuttaja. Tällä hetkellä yläikäraja on 85 vuotta.
Sairaudet ovat suurin kuolemaan ja elinluovutukseen johtava syy. Aivokuolleista elinluovuttajista 81 prosentilla taustalla on aivoverenvuoto tai aivoinfarkti. Onnettomuuksissa loukkaantuneet tai menehtyneet voivat olla vain harvoin elinluovuttajia.
Suurin osa elinsiirroista tehdään edelleen aivokuolleilta elinluovuttajilta saaduilla elimillä. Nykyään Suomessa on mahdollista olla elinluovuttaja myös verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen. Terve ihminen voi luovuttaa myös eläessään toisen munuaisensa omaiselleen, läheiselleen, ystävälleen tai tuntemattomalle henkilölle.
– On tilastollisesti todennäköisempää, että itse joskus tarvitsi elinsiirtoa kuin että toimisi elinluovuttajana, Inomaa huomauttaa.
Kuka voi tarvita elinsiirron?
Sairaus, jonka ainoa hoitomuoto on elinsiirto, voi koskettaa ketä tahansa. Elinsiirtoa voivat tarvita kaiken ikäiset ihmiset. Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, haiman-, keuhkon-, sydämen- ja ohutsuolensiirtoja. Kaikki elinsiirrot tehdään HUSin sairaaloissa Helsingissä.
Elinsiirto pelastaa saajansa hengen tai ainakin parantaa elämänlaatua merkittävästi. Moni palaa opiskelemaan tai töihin ja voi elää täysin normaalia elämää jopa vuosikymmeniä.