Keuhkonsiirto

 

Keuhkonsiirrolla voidaan hoitaa lähes kaikkia loppuvaiheen keuhkosairauksia. Keuhkonsiirrolle ei ole korvaavaa hoitoa. Keuhkosiirteet saadaan aivokuolleelta luovuttajalta. Keuhkonsiirron saaneet voivat liikkua, käydä työssä ja elää normaalisti.

 

Keuhkonsiirtoa harkitaan, kun muuta tehokasta hoitomuotoa henkeä uhkaavaan keuhkosairauteen ei enää ole. Keuhkonsiirrossa siirretään useimmiten kaksi keuhkoa, mutta joskus myös yhden keuhkon siirtäminen voi riittää. Keuhkonsiirrolla voidaan hoitaa lähes kaikkia keuhkosairauksia, useimmiten keuhkofibroosia ja keuhkoahtaumatautia, mutta ei keuhkosyöpää.

 

Suomessa tehdään nykyään vuosittain 20–30 keuhkonsiirtoa. Niiden määrät ovat lisääntyneet viime vuosina. Tarvetta siirtoihin olisi huomattavasti enemmän, mutta kaikki tarvitsevat eivät vielä ohjaudu keuhkonsiirtojonoon.

 

Keuhkonsiirtojen tulokset ovat erinomaisia. Suomessa 95 prosenttia on elossa vuoden kuluttua ja enemmistö voi hyvin kymmenen vuoden kuluttua. Onnistuneen keuhkonsiirron jälkeen elämänlaatu paranee dramaattisesti ja keuhkonsiirron saanut voi palata normaaliin elämään.

 

Siirrännäinen on toisen ihmisen kudosta. Elinsiirtoon liittyy aina hyljintäriski. Hyljinnänestolääkitystä on käytettävä lopun elämää.

 

Myös lapsi voi tarvita keuhkonsiirron. Syynä voi olla synnynnäinen vaikea sydänvika, joka on vaurioittanut keuhkoverenkierron pysyvästi, tai muu harvinainen keuhkosairaus. Lapsi voi joutua odottamaan keuhkonsiirtoa pitkään, koska luovuttajan ja saajan on oltava kohtalaisen samankokoisia. Lapselle voidaan siirtää myös aikuiselta luovuttajalta kokonaisen keuhkon sijaan sopivan kokoinen keuhkolohko.


musili

syke logo

STM_tukee_Veikkauksen_tuotoilla web